Taisipa olla Ison Gnun blogin alkumetreillä tämä mieletön lainaus Helenan Anhavan runosta. Ihq-pihq:

"entä jos paljastan teille
että kutojanaisella on juopon sielu,
hän ei juo, hän kutoo.
Itselleenkö -ei- tai kenties sittenkin
vain itselleen,
sille imaginaariselle
joka tahtoisi kääriä villaan
kaikkien maiden repalesielut,
juuri kuin Pussisen akka hän uskoo:
enemmän on lankaa kuin kylmää.
Kun masennus yllättää,
jalat vievät lankakauppaan,
jos raha ei riitä,
hän vain hypistelee ja nuuhkii
(ties vaikka söisi salaa)."

Kärsin tässä vissiin siitä, kun en ehdi (!!) vieläkään neuloa juuri ollenkaan. Vieroitusoireena tekee mieli ostaa lankaa. Paradoksi: jos et ehdi kuluttamaan entisiä, hanki lisää... Onneksi olen pitänyt näppini erossa nettikaupoista, käynyt tirkistelemässä olen kyllä, mutta en tilannut. Sunnuntaina menen Tampereen käsityömessuille ja annan itseni ostaa jotain, jos (??) mieleni tekee. (Oiskohan siellä sitä kerijälaitetta kellään...)

Tahtoisin: Kirjo-Pirkkaa, Noroa, ohuita yksivärisiä sukkalankoja, Fabelia, Mostly Mittens -kirjan, kerijälaitteen, vyyhdinpuut, käsinvärjättyjä villalankoja... Ja kaikkea kivaa. Joulupukille tiedoksi. Niin ja oman intternetin ja koneksen jonka saa kainaloon kun pakoilee lapsia. Olen ollut tosi, tosi kiltti varmaan.