Lauantai oli Hyvä Neulomispäivä. Laiskottelin / ahkeroin ja käytin oikeastaan suurimman osan päivää neulomalla. Aah, mitä hermolepoa.

Tein viikon annoksen Mystic Watersia loppuun, eli Clue 1 valmistui. Sitten päätin tehdä tilaustyötä, koiran paitaaa. Ohje vain oli mennyt piiloon jonnekin. Siispä käteen sattui Jaysih-lapasista jäänyt jämäkerä seitsemääveljestä. Yritin siitä kärjestä aloitettavaa sukkaa Keskilapselle, mutta eihän se määrä mihinkään riittänyt. Sitten siitä tuli ihan muuta illan mittaan.

(Kuvassa pilkottaa kolosta osa tytön itse leikkaamia sukkahousun riekalaita. Ei pitäisi... sotkee neuleen esittelyä, mutta olkoon.)

Tapahtui eräänä päivänä, että Kuopus selitti tahtovansa villasukat, joissa ei ole varpaita eikä kantapäätä. ??, sanoi äiti. Lapsi piirsi kuvan. Äiti oli vieläkin: ?? Asia jäi siihen, kunnes ihan pari päivää myöhemmin äiti näki netissä surffaillessaan ihan sattumalta ja näitä etsimättä Joogasukkaset. Siis?? Samalla oli yksi ärsyttävän kokoinen jämäkerä yrittänyt tulla lyhytvartisiksi sukiksi, ja lanka liian vähäiseksi havaittu. Yksi ilta tikkuilua, ja ta-daa, Kuopuksella on jazztanssitunnille villasukat ilman kantapäätä ja varpaita. Olisi kuulemma saanut olla vähän enemmän mittaa jalkaterässä, mallineuleessakin oli, mutta siihen se lanka loppui. (41 g seitsemääveljestä söivät nämä. Silmukoita oli 42 -> 40 s. Just Jussin ohjeessa on vähän omituisella laskuopilla silmukoita. Oma yksinkertaisen neuleen toteutus.)

Sunnuntaina tein melkein valmiiksi sen violetin koiranpaidan. Vähän uupuu vielä. Siitä huolimatta puikoille väkisin puikahti vielä hahtuvaa, kun ajattelin sukkasadon loppurutistukseksi tehdä yhdet huovutetut tossut. Äkkiäkös ne. Torstaina onkin jo marraskuu, siis lapaskuu. Sinnekin änkesin mukaan, vaikka jo kolmet lapaset väkersin kesken sukkasadon. (Lapastelu alkaa ja nyt vasta sukattaakin. Mä olen hassu. Mutta kyllä mä ainakin ne keskeneräiset yhdet käsilämmittimet teen marraskuussa valmiiksi.)