Sain sitten reseptin. Samalla valittelin särkyjä.Kummasti piti lääkäriltä lypsää tieto miten edetään hoidon kanssa. Katseli vain ja sanoi, että hänen mielestään pitäisi tutkia reuman ja kihdin varalta. Uudestaan ja uudestaan jouduin kysymään että mitä tehdään. Ei koskenut tietokoneeseen, ei tehnyt lähetettä, ei neuvonut eteenpäin, ei koskettanut kipuniveliä eikä muutakaan. Sanoi, että tulet vaikka tänne meille hoitoon ja tutkittavaksi. Ähkäisi lopulta, että tuosta tiskiltä voit kysyä mistä varaat ajan. Vaikka olin kertonut, että meidän firmassa pitää soittaa työnantajalle (siis vuokratyövoiman välittäjälle) ja pyytää varaamaan lääkärit ja hoitsut, ei saa itse varailla tai ei makseta.

No. Tiskillä vastaanottovirkailija pyynnöstäni selvitteli mitä kokeita otetaan (verikokeita monenmoisia ja sitten 'reumakäsi'-röntgen) ja kuuluuko työterveyssopimuksemme piiriin (kuuluu JOS on lähete), kävi röntgenhoitajalla (?) kysymässä miten määritellään nämä röntgenkuvat, menevätkö oikean korvattavan otsakkeen alle (kyllä) ja kaksi kertaa lääkärin huoneessa pyytämässä koneelle lähetteet (labra ja verikokeet erikseen), neuvoi että ilman ajanvarausta voi tulla kunhan ilmottautuu ja että syömättä ei tarvitse olla. Olikohan lääkärillä vähän huono päivä. Ystävällinen oli kyllä.

Mulla oli nuorempana, teininä varsinkin kipuja 'pitkissä luissa ja nivelissä', myöhemmin nivelissä vain. Kasvukivuiksi määriteltiin, mutta kun olin sisätautisyistä sairaalassa testattiin reumakokeetkin. Reilu parikymppisenä taas testattiin reuma, mutta silloin sanottiin kipujen johtuvan yliliikkuvista nivelistä ja menevän iän kanssa ohi, kun nivelet luonnostaan jäykistyvät. Totta toinen puoli. 15-16 vuoteen nivelkivut ovat olleet todella pienet.

Isänäidillä oli nivelreuma. Äidillä on fibromyalgia. Minä olen terve. Luulisin.

Olen pari vuotta syyttänyt ylipainoa toisinaan kipeytyvistä polvista ja nilkoista (joskus harvoin lonkista). Sormet ovat kipeät turvotessaan mm. helteellä. Nyt arvelen työssä vedon ja hiirenkäytön saaneen nykyiset kivut alulle, ja alinomainen neulominen pitää oireita yllä. Onneksi oli niin, että viikonloppuna sormet ja ranteet olivat ok, mutta töissä vasta maanantaina kipeytyivät. Oikea on paljon pahempi kuin vasen. Kipu on nyt sitä luokkaa, että en tahdo lytätä mehupurkkia roskikseen ja mielelläni välttäisin saksien käyttöä. Ainakin kaksi viikkoa on ollut vaikea oikealla kädellä kaataa maitoa. Vasen nilkka niukahti nurin viikko sitten ja eilen sitä särki vieläkin koko illan kun olin kävellyt vain noin puolitoista kilometriä.

Luulen, että olen nyt vain jotenkin herkkis kivulle. Jokin aika sitten luulin kipujen olevan alkavaa flunssaa, mutta muut oireet menivät pois ja 'luukipu' jäi. Olisi vallan mukavaa jos tämä olisi joku ilkeämielinen virus ja menisi jo pian pois.

Neulominen on vähäistä, mutta en ole lopettanut. Neulon vähän aikaa ja lepuutan sitten käsiä. Lääkärille tunnustin neulovani aika paljon, eikäpähän tuo kieltänyt sitä tekemästä.

Meinaan neuloa jatkossakin. Sain tänään pari koiranpaitatilausta. :-) Ainakin alustavasti...