Päässäni on hiljaista ja apeaa. Työnteko otti ja pukkasi sittenkin stressiä ja olen taas masennuksen vallassa. Kaikki käy hitaalla. Sain eilen sairaslomaa vuoden loppuun. Hirvittää tämmöinen kesken koeajan, katsotaan kuinka käy. Olen hoitanut itseäni nukkumalla kellon ympäri ja ylikin, kävelemällä ´valoisan´ aikaan Koiran kanssa ja muuten lepäämällä.

Valoisaa ja valoisaa. Hämärää nyt on kun ei ole pimeää. Neuleistakaan ei saa mitään kuvia.

Tässä kuitenkin sen verran kuvia, että voin todistaa neuloneeni.

Työkaveri, nuori mies, heitti kerran kahvitunnin päätteeksi, ehkä osittain leikillään, että neuloisinko hänelle pipon. (Olin taas neulonut kahvitunnin ajan.) Tehdä hurautin mustasta mysteerilangasta (ystävältä 'peritystä' lankakassista vyötteetön ei-villa) pitkähkön ribbipiposen.

Puikot oli kai 5 mm, silmukoitakaan en nyt muista. 80? Ainakin grammoja oli sen verran. (Kuvassa korostuvat kauniisti koirankarvat, joita mun neuleissa ja kuvausalustoissa on aina.)

Kuopushan valitsi itselleen neulesettiin langanvärin messuilla. Kujeen ständiltä ostettiin Cascade 220:aa vihertävän petroolina. Neulaisin pipon (59 g, 86 -> 102 s, 5 mm puikot), lapaset (61 g, 36 s, 4 mm puikot) ja lopuista kaulaliinan (86 g, 24 s, 6 mm puikot). Myssyyn messuostos kissanappi koristeeksi.

(Yritän joskus saada paremman kuvan.)

Cascade 220 on tosi kiva lanka! Messuostoksina hankitut on neulottu. Tekee mieli tätä lisää, monissa väreissä!

Olen kannattanut Itellaa viime aikoina. Postitin kahdet sivarisukat jo jokin aika sitten. Tänään Koiran kanssa käveltiin todella täydelle postilaatikolle survomaan sinne kolme joululahjaa, yksi synttärilahja ja nippu joulukortteja. Niistä tuli hyvää mieltä, vaikka pahamieli yrittää vallata täysin.

Synkkää ja sameaa päänupissa. Silti tunnen lämpöä läheisiä kohtaan ja tyytyväisyyttä joulun lähestymisestä. (Hahaa. Mulla on KAIKKI lahjat olleet paketoituina jo muutama päivä sitten.)

Nyt otan rennosti. Pikkupakko.