Päätin, että mullahan on hitsvie uusi neuletakki päällä ensi viikonloppuna kuoroleirillä. Hihaa tikuttelen, kohta kainalossa asti. Sitten olisi hihanpyöriö, kaulus, hihojen kiinnitys ja vetoketjun ompelu sekä langanpäiden päättely.

Tajusin, että pelkään uskomattoman paljon neuleen halkaisua, steekkausta. Olin sellaisen haasteen tähän itselleni kehitellyt, ihan oppiakseni. Siispä tein sen tänään valmiiksi, ettei tarvitse enää hermoilla! Olin tehnyt vartalo-osan pyörönä kainaloihin saakka, sovitusta varten jopa ommeltuina olkasaumat valmiiksi. Tänään sitten silitin vähän tukikangasta 'leikkauskaitaleeseen' eli keskellä edessä oleviin ylimääräisien neljien nurjien silmukoiden muodostamaan osaan. Hurautin siihen ompelukoneella siksakkia ja leikkasin keskeltä halki. Vot. Ei ollut pahakaan rasti. Onnistui.

Muu elämä: Koirien kanssa touhuilua. Viikko sitten luolakoirien taipumuskoe Koiran kanssa. Molempien kanssa muuten vain lenkkeilyä. Eilen käveltiin Iidesjärven ympäri pitkästä aikaa. Lasten kanssa köhitään yskää kilpaa. Keskilapsi tässä voimakkaasti voitolla. Facebook vie liikaa aikaa. Puoliso liittyi yskijöiden joukkoon, ja saattaa kehittää korvatulehduksen, iso lapsi parka. Viikko sitten olin repimässä Tullikamarin ovenkahvaa ja menossa Club for Fiven konserttiin, mutta sepä oli sairaustapauksen vuoksi peruttu. Niin, ja A:lle kiitos hänen synttärikeilauksistaan. Keilaaminen oli kivaa! Siinäpä pötkönä osa kuulumisista.

Neulomaan! (Väittävät, että pitäisi myös tehdä ruokaa. Huoh.) Seuraavalla kerralla toivottavasti jo kuvia neuletakista. Ihanaa on ainakin lanka, Silke-Tweed. Ja väri, oranssi.