En mä voi raportoida saldoja tai esitellä valmistuneita sukkia tai edes neuloa. Mua jännittää.

Olin työhaastattelussa, sain kuulla hyvää työtehtävistä ja firmasta ja palkasta ja työajoista. Ja kaikesta. Nyt mä oon siinä ärsyttävässä innostumisen tilassa, kun rupeaa oikein toivomaan, että pääsisi sinne. Jos pääsisin, olis työmatkakin vain 3,8 km, ja voisin kesällä pyöräillä. Jos pääsisin, olis mahdollista mennä kotoa asti yhdellä bussilla helposti ja nopeasti. Jos pääsisin, saisin mahdollisesti enemmän palkkaa kuin edellisissä töissä. Jos pääsisin, tuntisin taas olevani oikea ihminen... Jos...

Haastattelevat tänään viisi ihmistä, että ei tarviis olla vielä intopiukkana, mutku mä oon. Apua. Jännnnnnnnnittttäää.

Toka asia. Esikoinen täyttää tänään 17. Onnea!

Kolmas asia. Oli muuten ihan älyttömän kivaa laulukurssilla viikonloppuna.