Haastattelusta kuultuani ja haastattelussa oltuani olen nukkunut aamuisin korostetun nautinnollisesti ja neulonut, jos ei kuin viimeistä päivää, niin kuin viimeistä viikkoa. Nyt tuli tieto, että työ meni sivu suun. Voin siis yhä nukkua aamuisin, päivisinkin kun nukuttaa, ja neuloa, ah, neuloa hyvillä mielin niin paljon kuin tahdon. (Melkein. Joskus on pakko ruoka- ja vaatehuoltaa perhettä jne.)

Ei välttis pelkästään huono uutinen, mutta olin henkisesti valmistautunut töihin.

Nymmää neulon maatilan isännän sukat loppuun, ja alotan emännälle omat. Aion kiittää, kun ottivat Esikoisen kahdeks viikoks. Sukilla, milläs muulla meikä kiittelis.