-- but not kicking much. Olen vielä. En vain jaksa juuri mitään.

Kaksi viikkoa olen ollut sairaslomalla. Olen lähinnä pitänyt sänkyä selässäni. Sähköpostia en ole lukenut kertaakaan, puhelinkin oli yhdessä vaiheessa kiinni yli vuorokauden. Hidastun. En yritä mitään. Muisti pätkii, ei huvita mikään. Valvoskelen tai nukun paljon. Ruokahalu on välillä normaalin ahne (mulla on aina!), muutamana päivänä olisin itselleni täysin vieraasti voinut olla syömättäkin. En tee mitään. Neulon jos jaksan. Pari joululahjaa on valmistunut, pientä. Luen jos jaksan. Katselen joskus telkkaa. Voin maata ja katsella vain elämän kuluvan. Ei tunnu edes tylsältä.

Olemisen sietämätön keveys? Pah. Olemisen sietämätön raskaus.

En ole kovin surullinen. Olen tavattoman turta ja välinpitämätön.

Olen tehnyt kaksi asiaa. Tai saman kahdesti. Kävin viikko sitten ja eilen koiranäyttelyssä Koiran kanssa. Sen jaksoin.

Tiistaina taitaa olla lääkäri. Menen mielelläni.

Tätähän mun piti: mulla on vielä pitkään arpajaiset. Joko osallistuit?