Sukkapuikot on tanassa, taas olen mukana.

Tänä vuonna meitä on niin monta, ettei mahduta yhteen bloggeriblogiin, vaan meidät on jaettu kahteen, Sukkasadon heinälatoon ja Sukkasadon Hillokellariin. Itse olen mukana jälkimmäisessä, ja satoa korjataan syys- ja lokakuun ajan. Siemeninä on runsaasti sukkalankoja ja sadonkorjuuvälineinä kymmenittäin puikkoja. Kyllä tässä jotain syntyy varmasti.

Yhdet sukat olisi kesken. Tein ensin koiranpaitoja. Yksi aiemmin tehty ja viime viikolla valmistunut täysvillainen vihreän-ruskearaidallinen (101 g) matkusti Lappeenrantaan Poikakoiran isälle ja äidille. Tuo raidallinen on ihan omalla mallilla tehty. Kokeilin Takut-paidan mallia ja ohjetta väljemmälle tiheydelle ja muuttaen mahaosan miehekkäälle koiralle sopivaksi.

Just. Piti olla kuvat. Ilman koiria, mutta paidat kuitenkin. Puf, hävinneet tai oon hukannu. Enivei, uskokaa pois. Tein mä paidat ja annoin pois.

Korialta ostin lankaa. Kyllä. (Pussifloricaa mustana, yhden punaisen Florican hyllystä raitaväriksi edelliseen, pikkupussin oranssia Spectri Plussaa varoiksi Feb. Lady Sweateriin, Kuopuksen kinuamisen jälkeen muovilankaa Kolibria halpapussillisen ehkä hupulliseksi tunikaksi. Halpoja oli mutta runsaita ostoksia.)

Poikakoiraa haettiin sitten useampi tunti perjantaina. Korialla syötiin mennessä, ja yhden tunnin pysähdys venähti yli kolmeksi tunniksi, kun multa meni sitikasta rengas! Voi ketutuksen määrää. Tunnustan, että jos ei kyydissä olis ollu kolmea lasta ja koira ja minä ainoana vastuullisena aikuisena, olisin saanut itku- ja kiukkuraivarit. Nyt olin kohtalaisen rauhallinen ja järkevä, soittelin vuorotellen Poikakoiran kultaiselle kasvattajalle, Puolisolle ja Autoliiton Tiepalveluun. Puolisolta sain lohdutusta. Kasvattaja auttoi tulemalla pennun kanssa meitä vastaan, että päästiin yöksi kotiin. Tiepalvelu hommasi uuden renkaan ja vaihtoi sen alle. Mulla ei ollut edes vararengasta, kun toinen eturengas oli revennyt muutamaa viikkoa aikaisemmin. Sain kuulla, että renkaat on väärässä kulmassa ja hiertyy rikki sisäreunoista. Fantastic! Olipa seikkailu. Kotona oltiin kymmeneltä.

Pieni Mies Poikakoira on siis kotona. Iso Koira (heh, säkä 33 cm) on varautunut, ei meinaa osata rentoutua, ei vielä kaveeraa, sietää kuitenkin jollain lailla. Kuvia ja tarinoita kertovat Koirat itse. Mulla on tuuria, en joudu öisin menettämään uniani. Esikoinen tahtoi Poikakoiran nukkumaan huoneeseensa. Päivisin elukoissa riittää työtä jokaiselle. Ihanaa.

Sukkasatoon varautuessa neulon innolla ihan muuta. Keskeneräiset vähän painoi mielessä, ja ajattelin muutenkin tehdä sitten loppulangoista sukkia (ja ehkä kämmekkäitä tms). Pinwheel Sweateria aloitin aivan kuumeisesti joskus keväällä(kö?) Nallesta ja sitten se jäi kesken, kun tajusin, etten pömppämahaisena halua käyttää sen mallista paitaa. Päätin purkaa (huoh) ja tehdä loppuun Kuopukselle sopivana. Sitä neule odotti monta kuukautta. Nyt viikonloppuna riipaisin puikot irti ja 'pärvötin' (ihana sana, kaikkea kanssabloggaajilta oppii!) 2/3 neulotusta osuudesta. Hihanaukot arvioin paikalleen ja jatkoin neulomista. Eilen illalla vielä ekstrana sain langat solmuun ja selvittelin kauan, tunnin ellen kaksi, solmuja auki. Kaksinkertaisesta langasta neulominen on joskus sottaista. Samalla katselin lattialla temmeltävää ja välillä huilailevaa tulevaa neuleapulaista, joka pari kertaa kävi kokeilemassa onneaan langansyönnissä.

Viime kuun neulesaldo selvitellään, kunhan uskallan itselleni kertoa paljonko sitä Korialta hankittua lankaa oikein on. Keskeneräistä tässä kuussa siirtyy iänikuinen ufo Sherborne (voi itku!), edistyvä Pinwheel, yhdet keskeneräiset sukat ja vähän aloitettu pipo. Olikohan muuta? Ai joo, Mystic-huivi on kans jäissä, kun tuli joku virhe, enkä millään jaksa selvitellä mikä. Huivi olisi kyllä mieleinen, täytyy siihen joskus tarttua kun Pinwheel on valmis. Uutta ei saa aloittaa paitsi sukkia. Ei ennen kuin jotain vanhoista valmistuu. Näin on näkkileipä.

Tarttis varmaan hankkia jotain neulekuvia. Viikonlopun aikana täyttyi kameran muistikortti kahdesti, mutta neuleita ei kuvattu, koiria vain. Lienee luonnollista.