Edellisestä kirjoituksesta huolimatta en ole pönttölomalla koska pää pettää, vaan koska se toinen pää. Mahatauti. Uhhuh.

Harjoituspaikat ja ajat on kortilla. Kuten mainitsin, pääsin harjoittelemaan agiliitoa Koiran kanssa. Ensin olin kavereiden harkoissa ottamassa tunnelmaa ja saamassa koiranohjausvinkkejä, harkat maanantaina klo 21-22, viereisellä paikkakunnalla. Kotoa pois siis noin 20-23. (Agissahan luonnollisesti pitää sekä lämmittää että jäähdytellä lihakset käymällä edes kävelylenkillä ennen ja jälkeen treenin.) Tiistaiaamuna luin sähköpostin, että saimme toisesta koirakerhosta jäsenpaikan ja talviaikaan treenit on toisen naapurikunnan eräällä hevosmaneesilla tiistaisin klo 21-23! Juuri joo. Kotoa pois siis noin 20-23.30 (Lyhyt oli se loppulenkki. Pilkkopimeä maalaistie, yksin Koiran kanssa jne) Totean niille, jotka pitävät mua nyt entistä hullumpana, että kivaa oli - Koiralla varsinkin.

Tänään kun olo on muutenkin huono, on päiväunet maistuneet. Nyt on jo parempi olo, mutta olen vielä huomisen saikulla, kun töissäkin olisi koko päivän reissu. Jos tulisi siellä heikotusta (ja sitä muuta), olisi tiukka päivä odotella yömyöhään poispääsyä. Sielläpähän suunnittelevat puoli päivää vuoden toimintaa, laskettelevat iltapäivän, saunovat ja nauttivat illan virvokkeista ihan ilman mua. Kilttinä tyttönä kävin aamulla pari tuntia töissä ja viimeistelin huomisen valmistelut, delegoin hommia, annoin matkatoimistolle nuotit varata mun puolesta neljälle matkustajalle alkuviikoksi lentoja, yms. Kun tulin kotiin, nukahdin Koira massun päällä sohvalle aika pikana.

Nyt taas voisin suunnata sänkyyn päin. Ehkä telkkaa vois hetken tuijottaa?