EDIT: muutamat linkit ja krjuutusvihreet... (jäikin vielä)

Joka vanhoja muistelee, sitä sukkapuikolla silmään. Moni muukin teki vuosi-inventaariota ja niinpä minäkin. Ensin kuitenkin tein hirrrrrmuisen loppuspurtin neulomisessa. Ihan valtavan. Nimittäin A) teki mieli kovin neuloa ja B) rupesin kuitenkin ajattelemaan, että - 10 % voi  olla mahdollinen, joskin teettää työtä. Näin kävi...

Jouluaattona oli lasten toivomuksesta ;-) neulomaton päivä, ei silmukan silmukkaa. Joulupäivänä kaappasin käsittelyyn punaiset Mamboni ja aloitin Red Alertin (Vihervaara). Välillä vaihdoin kaupassa yhden mustan keräni punaiseen, löysin jopa samaa värjäyserää! Hupussa oli 19 silmukkaa vielä kaventamatta kun lanka (800 g) loppui 30.12. En mennyt ostamaan lisää, vaan tutkin varastojani ja matkaa tavoitteeseen. Kymppiprojektista uupui hävitettävää 473 g. Kysehän on varaston koosta, eli koko ajan käytin laskentatapana sitä, että mitkä langat on neulottu, ne on käytetty, neuleen ei tarvitse olla valmiita. Uudenvuoden aatonaattona siis sujautin koukun käyttöön ja nappasin isosta pussillisesta Karusellia ensimmäisen kerän. Päätin opetella ne salomonin solmut. Neljä aloitusta, Piukun linkittämät ohjeet ja Tekstiiliteollisuuden ohjeet ja muutamia hikipisaroita ja toista tuntia meni, mutta opinhan minä. Uudenvuodenaattona oli iso kolmiohuivi valmis, ja Kuopuksen kanssa hapsutettiin. Tavoitteeseen vielä 130 g matkaa. Kuopus sormivirkkaili minun langoistani 10 g kissanhännän naamiaisiin itselleen. (-> 120 g.) Ajattelin, että keskeneräiset punnitsen aamulla ja lasken neulotut osat mukaan, mutta kerää en. Tulee sitten uudelle vuodelle samalla todellinen tehtyjen töiden saldo, kun voin laskea grammat oikein. (Kiinnnostaa sekin tietää.) Jäi siis vähän jännitysmomentiksi mitä ehdin illan mittaan neuloa. Otin lankaa ja koukun ja puikkoja ihan reippaasti kyläpaikkaan mukaan. Ajattelin, että - 10 % menee jos on mennäkseen, aamulla vaaka sen näyttää.

Meidät, minut neuloja-oraakkeli sekä puolisoni neutraali Raakalainen, lapseni Ennustajatar, Pappi ja Filosofi oli kutsuttu tätini, pienen niljaisen Puolituisen ja miehensä Munkin luo iltaa ja yötä viettämään. Heh, siis muut pelasivat Talismaania, minä vahdin Koiraa, nauroin katketaksenin pelitilanteiden komiikalle ja iskin epätoivoisena langankulutustekona kasin puikoille kaksinkertaista Karusellia. Sain valmiiksi pipon, ja aloitin kuutosen puikoilla toisenkin. Iltaan mahtui myös paljon herkuttelua ja seurustelua, rakettitouhuja ja serkkulasten menemisen ja tulemisen ihmettelyä. Vuosi vaihtui siis rattoisasti. Kiitos, Rupikonna! Eiku siis Täti Puolituinen.

Aamulla (khrm, herättyäni jo 11.45) otin neuleet punnitukseen. Tavoite siis saada kasaan valmista neuletta vähintään 120 g. Keskeneräiset Spey Valleyt olivat vielä täytenä keränä varastosaldossa, siispä punnitsin tehdyn osan: 20 g. Illalla neulotun uuden pipon resori: 26 g. Kokonaan valmistunut uusi pipo (jonka Keskilapsi heti omi käyttöön, hyvä kun kelpasi!) painoi 105 g! Siispä pääsin huimalla 31 gramman turvamarginaalilla tavoitteeseeni!! JEE!! TEIN SEN! TEIN SEN! 10,2 % varastonvähennys!

Jokainen laskee omalla tavallaan tuon, mikä on varastoa ja mikä ei. Olen pysynyt itselleni rehellisenä, tämän verran minulla on nyt lankaa talossa neulomatta: 12 569 g. Siitä lähtee ensi vuoden saldo.

[Joulukuussa valmistuineiden saldona siis: toiset sukat vaan (Äidin puolisolle) 136 g, Ailit (Keskilapselle) 57 g, 'Hei Mambo 1' 608 g  ja virkattu pipo 73 g joista kymppiprojektiin 95 g (molemmat Esikoiselle), Tychus (Keskilapselle 75 g, Minna&Manna -lapaset (Kuopukselle) 68 g, alpakkalapaset (Kuopukselle) 60 g, Tam B (Kuopukselle tai jollekin pienempipäiselle) 30 g, Karuselli-salomonhuivi hapsuin (Esikoiselle) 343 g, kaksinkertainen ribbipipo Karusellista (Keskilapselle) 105 g.]

Vuonna 2007 valmistui lankatöitä enimmäkseen neulomalla ja vähän virkkaamalla:

19 paria sukkia / tossuja

17 paria ja yksi tahallaan pariton lapasia / kämmekkäitä / rannekkeita / sormikkaita

20 pipoa / hattua / muuta päähinettä

6 huivia

6 paitaa / toppia / boleroa

2 ponchoa

2 säärystimet

2 kassia

6 koiran paitaa

9 lelua

7 lelun vaatetta

8 pussukkaa

29 erilaista tilkkua

Lisäksi mainittakoon kaksi ommeltua koiran namipussia ja viimeistelty fufo-pistelytyö.

Onpas niitä paljon enemmän kuin luulinkaan! Ihan hyvä, että tuli itselle kirjattua muistiin mitä on tehnyt.

Siirrän uuteen vuoteen keskeneräisinä töinä seuraavat.

1. Sherborne Abbey, josta neulottu yli puoli vuotta sitten 108 g. Pahasti ufoutunut, valitettavasti.
2. Red Alert, josta neulottu 800 g ja hupusta puuttuu vähän. Odottaa huomista kaupan aukeamista.
3. Mystic Waters, joka tulee kartuttamaan lankavarastoani, sillä aion purkaa.
4. Puolison Spey Valley -sukat. Ensimmäinen vasta puikoilla, kantapäässä. 20 g neulottu.
5. Cabled 'Rangoli' Hat muunnos, neulottu 2007 puolella 26 g.

Arvatkaas miksi ei ole kuvaa huivista ja piposta! Lapset ei löydä Jyväskylän reissunsa jäljiltä kameraa! GRAAH! Penkokoot kassinsa vielä kerran huolella!

Laitanpa sitten vaikka muistutukseksi pari kuvaa menneen vuoden töistä. Näitä oli hauska tehdä, näistä opin uutta tai olen tulokseen erityisen tyytyväinen:

 

Siirryin ihan loppuvuoden 2006 ja koko vuoden 2007 aikana aivan uudenlaiseksi neulojaksi. Bloggaajaksi, tottakai, mutta opin monta uutta asiaa (kaapelit, pitsineuleen, englanninkielisten ohjeiden seuraamisen, pyöröpuikkojen käytön sukan neulomisessa, tiimalasikantapään, kärjestä aloitettavat sukat, kool-aid värjäystä), tutustuin materiaalina alpakkaan, harjoittelin lisää huovutusta, opin (tai Visani oppi) tilaamaan ulkomaanihanuuksia ja hankinkin kaikenlaista harrastukseen liittyvää (kirjoja, puikkoja, lankoja), ostin kerijän ja vyyhdinpuut. Opetin Kuopuksen neulomaan ja vähän virkkaamaankin. Rakastuin ohuisiin sukkalankoihin. Valtava harppaus noin vuodessa! Ennen olin tavissukkaneuloja. (Ja niitä teen vastakin - Kerttujen, palmikko- ja pitsisukkien ohella. Paksu lanka, ohut lanka, hahtuva: kaikki on ihania! Mulla on hyviä harrastusvälineitä, ohjeita - ja ystäviä ja tuttavia netin kautta! Ei hullumpaa. Tästä kohti uutta ja yhtä ihanaa tai vielä hienompaa vuotta! Kili-kili, sanovat puikot.

Ulkona vähän näyttää siltä, että talvi saattaa alkaa, mutta mulla on jo oma henkilökohtainen vuodenaikalempparini mielessä. Päivät pitenevät jo! Ihan kohta on kevät!!!