Huonona tyttärenä en ole laittanut edes kortteja isilleni (biologinen, entinen isäpuoli, äidin uusi puoliso, appi), isoisät eivät eläkään enää. Yleensä en ole lahjonut Puolisoa, koska hän ei ole isäni. Nyt kuitenkin, kun sain kuulla, että viimeinenkin (kaupasta ostettu) pipo oli hukassa, sain päähänpiston neuloa edes joskus muruselleni jotain, ja isänpäivänähän nämä voi antaa.

Pipo on Tychus, neljällä 'lohkolla'. Kaksinkertainen Nalle ja samanpaksuinen villainen lanka yht. 76 g. Puikot 5 mm. Kiva ohje. Ohjeenmukaisilla silmukoilla tein, ja hyvä tuli, kun tahdoin tällaisen, jota ei tarvitse kääntää alareunasta. Minulle mieluinen paksuus, joustavuus, pehmeys tällaisiin kutaleisiin juuri tämä kaksinkertainen Nalle ja vitosen puikot. Nopeasti valmista, lämmintä, sopivan tiivistä olematta peltistä.

Loppulangoista tahdoin tehdä lapaset. Samat puikot, yhä kaksinkertaisena. Ranneosa ainaoikein tasona, ommeltu renkaaksi, poimittu 32 s ja siitä tavislapanen. Todella jännittäväksi meni langan riittäminen. Toisen lapasen viimeiset peukun kavennuskerrokset oli menossa kun sininen loppui. Mustaa oli jäljellä yksi metri! Siispä lanka riitti ja kaikki meni, 79 g. Ihan hauska tuo tuollainen musta kärki toisessa peukussa. Mielestäni onnistuneen perusmiehekäs setti isoon päähän ja isoihin käpäliin. (tuo ommeltu sauma ranteessa vain on liian paksu ja ruma. Ehkä ei Puolisoa silti haittaa.)

Puoliso ei tod lue mun blogia, joten ei tarvi pihdata. Mitäs teillä isät / vaarit / apet / miehet saa sunnuntaina? Meillä hyvää ruokaa, lapsilta piirroksia ja sitten nämä kutaleet.

(Puikoilla vielä jouluksi jotain käsiin, jouluksi Hei Mambo, jouluksi sukat, Mystic Waters, ufoutunut Sherborne. Tilauskoiranvillapaita pitää rykäistä pikapuoleen, muuten kutittelisi sukat ja huivit jo ennestään keskeneräisten lisäksi.)