Mainiosti menee tää lankavaraston lisäysprojekti. Johan tässä kuussa on aikaisemmin taloon kävellyt 4 * 150 g seiskaveikkaa (vajaa kerä vasta kulutettu), 5 * 25 g Sivillaa (samoin vajaa kerä kulutettu). Eilen tuli postissa se himoitsemani Revontuli-lanka eli virolaista villaa 220 g, vihreä liukuvärjätty. Samalla kauppareissulla, kun olin kerran juuri saanut printattua*) huiviohjeen lisäksi himoitsemani Brego-sukkien ohjeen ja todettuani, että ei ole vapaata sopivanpaksuista sukkalankaa kahtasataa grammaa yhdessä ja samassa värissä, ja kun oli edullisesti Novitan Jussia, ostin sitä sitten 2 * 100 g (á 2,25 €). Jussia ei ole usein meidän marketeissa. Tämäkin oli jotain kampanjalankaa ehkä. Minusta siinä on kauniit murretut sävyt. Sitä on käytetty tänä syksynä meillä muistaakseni 400 g eri projekteihin jo. Löytyy koirien paidoista, lapasista ja Esikoisen tekemistä säärystimistä (tai säärystimestä, toinen vasta tikuteltu).

Siis +10% hyvällä mallilla. Ai mikä miinus?? Kuun vaihteessa on taas ankara punnituspäivä. Huh. Vähennystahtia hidastaa valtavasti kaksi asiaa: paksut neuleet on hys-hys ja vaikeeta päästä neulomaan niitä salaa ja taas on kevyt, aikaavievä pitsihuivi puikoilla ja neuleaika menee pääasiassa siihen. On muuten mukavaa, ja alun perusteella Mystic Waters on kaunis. Mulle tulee aika tiivis ja lämmittäväkin, vaikka malli on hyvinkin reikäinen. Valitsin puikoiksi 3,5 mm ja on Sivilla paaaaljon, paaaljon paksumpi lanka kuin Joutsenlampeen käyttämäni Merinosilkki.

En anna vielä periksi, vaikka varmaa on, että ensi kuussa käsityömessuilta tuon meille turvaan jotain koditonta lankaraukkaa. Adoptoin, otan hoiviini ja hellin kuin omaani.

*) Kiitos vihjeistä printtauksen suhteen.