Pakko tulla vain kertomaan. Mulle tää on tärkeetä, isoin ja vaikein pitsiyritelmäni ikinä. Joutsenlampi on valmis ja pingottuu jo petarin alla! Puikot irtosi työstä klo 23.20 eilen ja vielä jaksoin pingottaa. En uskaltanut laittaa mihinkään, missä Koira voisi tutustua siihen tarkemmin, ja laitoin tosiaan ensimmäistä kertaa patjaan kiinni ja petarin päälle. Siinä köllin yön huivini päällä. Aamulla kurkistin hieman hermostuneesti, onko kaikki hyvin ja huivi paikallaan kuten pitää. Oli se. Kuvia voi olla vaikea saada, jos satelee näin pahasti. En ole edes tänään illalla kotona. (Työhön liittyvä illallinen.) Käytin, muuten, pingotukseen apukeinoja. Olen vanhoista, muinoin itse tekemistäni ja jo hävitetyistä laskosverhoista säästänyt lasikuitutuiset puikot, olisikohan pituus jotain 130 cm (??) ja halkaisija 3 mm. Ne pujotin suoran osan reunan reikäriviin. Toisen pään kolmioon pujottelin suorat puikot. Vain siipiosan jouduin neulaamaan 'sulka sulalta'. Oli huomattavasti nopeampaa ja helpompaa kuin neulata kaikki. (Tuota kuitukeppiähän saa Eurokankaasta verhotarvikkeista metritavarana. Ainakin vuonna kivi ja käpy sai.)

Nyt olisi huomattavasti paksumpien lankojen aika. Yksinkertainen Merinosilkki on o-hut-ta! Ns. ohut sukkalankakin tuntuu nyt paksulta...!! Phuuh! (Ja sitä kaunista lankaahan jäi.)

Tuosta Joutsenlammestani tulee aika lörtsö varmaan. On malliin liian ohut lanka. Jännittää näyttääkö valmiina yhtään miltään. Työ oli kuitenkin iso.