Kunhan poikkesin kertomaan, että olen 'tosi komea' punavalkoraidallinen kesäihminen. Vähän kärtsähti iho (naama, käsivarret, decoltee (whatever), nilkat ja jalkapöydät) kun katselimme Koiran kanssa 10 h agilityn SM-kisoja eilen. Kivaa oli, mutta aurinkorasvaus unohtui. Koiralle teki hyvää. Hiukkapiukka kireä terrierini oppi rentoutumaan ihmis- ja koirajoukossa. Makaili maassa tai mun sylissä ihan lötkönä. (Eläinsuojelijoille tiedoksi: yritin toistuvasti juottaa, pidin välillä varjossa. Ei ollut rääkkäyksen takia lötkönä, vaan koska oli muutaman tunnin tuijottanut tavattoman tarkasti kisoja.)