Tiistaiaamuna eli eilen sitten sain kuulla, että en pääse uuteen työpaikkaan. Onneksi olin metsässä ja oli seuraa. Ei päässyt käpertymään asian ympärille ja keräämään sappea. Vaikka kyllä ottaa pattiin.

Tänään on aamu alkanut ihan paskatunnelmissa. Unet oli levottomia ja herättyäni katsoin kännykän ÄÄNETÖNTÄ herätystä. Tunnin olin myöhässä ja kännykässä heiluivat kellonkuvat ja välkkyi teksti: Herätys! Pihaustakaan ei kuulunut. Kuopus oli kiukkuinen ja väsynyt. Ulkona satoi vettä. Koira hangotteli vastaan kun kierrettiin korttelia.

Mielessä jyllää ympyrää kaikenlainen missä olen elämässäni epäonnistunut. Lapsenkasvatus ei ole ihan priimaa jäljistä päätellen, olen köyhä ja onneton, parisuhde on väljähtyneen tuntuinen, koti on suoraansanottuna paskainen ja sotkuinen, Koira räyhää ja rähisee (välillä), en jaksa välittää ulkonäöstäni ja olen lihonut aikuiselämäni aikana 30+ kg.... Ei ihme että olen masentunut. Työ on jotenkin B-luokan rimanalitusmeininkiä ja olen ihan tyhmä ja ruma. En varmasti pysyisi itseni kanssa naimisissa, jos joutuisin olemaan Puolison housuissa. (No niin. Puolison housuissa olo rupesi kuitenkin houkuttelemaan. Hyi hyi. Vielä ruma mielikuvituskin.)

Onneksi tiedän että tällaiset fiilikset tulee ja menee. Menis jo pois!

Tänään on henkilöstövuokrausfirmani pikkujoulut ja huomenna työpaikan (eli asiakasyrityksen). Viina yleensä pahentaa  masennusoireita, mutta kuulkaas: so what. Ajattelin 'hieman' ryypätä pitkästä aikaa. Odotettavissa siis morkkisvuodatusta loppuviikosta...

Kamuille tiedoksi: kun kerroin, että älkää kommentoiko niin että henkilöllisyys paljastuu, en tarkoittanut, että älkää kommentoiko ollenkaan. Ja toisaalta: ei se ole velvoitekaan. JOS TUNTUU että pitää jotain möläyttää takaisin tälle takapuoleen ammutulle naaraskarhulle, niin siitä vain räpsäyttämään 'kommentoi'-namiskaa. (Paitsi että tämä Vuodatus-blogisto on ollut sekaisin viime päivinä, eikä kommentointi ole aina edes onnistunut. Nimimerkillä toisaalla itsekin yrittänyt.)

bior.php?birthdate=1.7.1968