Pitihän sitä sitten - kun muutkin!

Varsinaisesta värjäyksestä ei ole kuvia, mutta tästä oheishärdellistä kyllä. Keksin yhdistää kaksi harrastusta. Puoliso on ystävällisesti valmistanut Koiralle agilitykepit.

Lisäksi mieluusti tarvitaan innokas apulainen ja lankaa. (juu. Kyljellään on. Huoh.)

Kepit tökitään nurtsiin. Mietitään vyyhdin mittaa. Kieputellaan miten viitsitään. (Kielen asento!)

 

Tehdään havainto: 12 mm pyörörima ei kestä voimakasta vetoa. (Nyt Koira suuttuu.)

Jatketaan kieputusta. Kauan. (Novitan Nalle 150 g = n. 390 m)

Sidotaan aika (ei aivan riittävän) monesta kohdasta pasmalangalla ja kiikutetaan vyyhti sisään, koska ulkona on hitsin kylmä.

Liotellaan spagetit keittiön tiskialtaassa likomäriksi. Huomataan että kamerasta loppuu akku, mutta värjätään iloisesti.

Tämä Nalle on Kuopuksen omia neulomuksia varten ja hän sai värjätä oman mielensä mukaan. Haettiin punaista ja violettia, tarkoitus jättää myös valkoista. Tyttö ihailee pätkävärjättyjä ja 'lyhytraitaa', joten annoin hänen puuhata. Toiseen muovikippoon karisteltiin Kool Aid Jamaica, toiseen samaa + vähän Berry Blueta. Violettimme ei näyttänyt kovinkaan heleältä...

Langat heitettiin värjättyinä mikroon 3 * 3 min täydellä teholla. Huuhtelu tiskialtaassa (varottiin kuumia lankoja) ja kuivumaan yöksi. Vyyhti näytti tänään takkuiselta ja 'hauskalta'.

Yksityiskohtaa:

Yöllä kun olin saanut Kuopuksen sänkyyn, menin vielä kahden agikepin ja 3 * 50 g Novitan Bambinon (á n. 190 m) kanssa ulkoilemaan. Kävelin edestakaisin aika kauan. Kepit olivat noin 2 m päässä toisistaan. Sitten yritin värjätä vyyhdit yhtä aikaa niin, että puolikas vyyhteä oli toisessa värissä, puolikas toisessa. Siis kolme puolikasta vyyhteä per väri. Laskin hissuksiin vyyhteä, tarkoituksena saada liukuva väri. No, ei ihan onnistunut, mutta tulipahan värjättyä lankaa. Meni kaksi pussia Slammin' Strawberry Kiwiä ja yksi pussi Jamaicaa. Pilkutus ei ollut tarkoituksellista ja muutenkin tuli ylläreitä: yht'äkkiä vaaleassa lankaosiossa on pari metriä ihan tummaa, ja sen sellaista pikku pylläriä. Lahjahuivia näistä suunnittelen. Saas nähdä, saas nähdä. Iiiiison solmun näistä sain aikaiseksi. Kerin lankaa vähintään kaksi tuntia, ehkä useammankin. En onneksi katsonut kellosta.

(Tuuli meinasi viedä nämä kun kuvattiin.)

Pikkuprojektina sain viimein ostettua muovitabletteja Tiimarista (á 0,90 €) sukanpingotusmuotteja varten. Nämähän ovat olleet suunnitteilla jo pitkään ja printattuina paperillekin jo suunnittelupäivästä saakka. Nyt on montaa kokoa leikkijalkaa. (Osa ei edes ole kuvassa.)

Haluaisin tehdä Mystery Stolea, mutta siihen pitäisi keskittyä, ja sitäpaitsi jäin jotenkin odottamaan tilaamiani pitsi-Addeja. Se on sitäpaitsi vähän tylsässä vaiheessa, samaa, samaa vaikka kuinka pitkästi.

Pitäisi tehdä Lehmus-huivia, mutta ei huvita. Mietin, että mitä teen kovasta virkkauslangasta tehdyllä huivilla. Pelkkä koriste, kun en edes ole pitsityyppinen ihminen. (Verkkarit, teepaita ja pitsinen hartiahuivi?)

Ufo-vauvanpaita pitää tehdä. No, arvatkaas: ei huvita pätkääkään. Sama kohtalo oviverholla. Plääh.

Lupasin Kuopukselle sukat. Ne aion aloittaa. Lanka on keritty kahdelle kerälle valmiiksi. Kuopus valitsi pullahtaneesta sukkalankavarastostani itselleen mieleisen. Pitsiä pitäisi saada. Itse olin suunnitellut vähän muuta.

(Mikä ihmeen Shergorne Abbey... Shhh...)

Esikoinen tahtoisi villatakin. (Malli???? Perustakki, napitus, kapeahko, lannepitkä, paksu lanka, paikkataskut....)

Lahjahuivilanka huutelee.

Lapasvaihtoa suunnittelen. Ja joululahjoja.

Syntyy näitä (uudet ja vanhat kuvassa sekaisin), mm. neuleblogeja lueskellessa:

Milloinkahan näitä lähettäisi Vaakaan? Ja miten jaksaisin saatella apupuput SPR:lle? (Viisi niitä taitaa kaapissa asua.)